lauantaina, marraskuuta 25, 2006

Vauhtikestävyydestä - ja vähän muustakin

Ollaan koko perhe räkätaudissa ja sen vuoksi juokseminen on off. Olen mietiskellyt juoksemistani ja päätynyt siihen, että vauhtikestävyyttä pitää parantaa. Siinäpä yksi tavoite - ensin pitää kyllä ymmärtää mitä se tarkoittaa ja missä mennään tällä hetkellä.

Nyt olen antanut itseni ymmärtää, että huono vauhtikestävyys on sitä, että simahtaa pidemmillä matkoilla. Niin kuin minä teen. Vaikka en ole varma onko asia niin vai onko kyse vain heikosta "taistelutahdosta" enkä yksinkertaisesti jaksa ottaa kaikkea irti pidemmillä matkoilla. Hyvä vauhtikestävyys taas tarkoittanee sitä, että nyt kun kymppi menee reiluun 50 minuuttiin, niin puolimara pitäisi mennä reilusti alle kahteen tuntiin (ei mennyt ainakaan viime kesänä!). Eli jaksaa pidemmän matkan kovaa vauhtia. Kokemusta juoksemisesta on tosin niin vähän, että mistäs minä tiedän meneekö se puolikas alle kahteen tuntiin. En voi sanoa juosseeni puolikasta täysillä, olen halunnut juosta sitä vauhtia, että pääsen myös maaliin. Siksipä tulevan talven aikana pitää ottaa ohjelmaan yksi tuollainen täysillä juostu kotiratapuolikas. En ole vielä aivan vakuuttunut onko tuo viisas idea, koska siinä tulee helposti rikottua paikkoja ja siitä taas seuraa treenipaussi - pitänee vielä mietiskellä lisää.

Radioääni kertoi aamulla, että Juice on kuollut. Mies teki hienoja lauluja ja hienoja sanoituksia - Taiteilija isolla teellä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ensinnäkin uskon, että kunhan tämä pimeys loppuu niin löydät viimeisenkin murenen reenimotivaatiosta, joka on ollut kyllä sulta vähän hukassa. Koska pimeys ja märkyys on joka vuotinen "Peikko" sulle, erityisen isolla P:llä. Sit mietin sitä, että mikä vaikutus sillä on, että juokset suurinpiirtein aina samoja tuttuja reittejä. Inspiroisiko eri reittivalinnat mahdollisesti vähäsen lisää?

Sit kaikki tällaiset pienemmät ja suuremmat sairastelut sekoittaa heti reenaamista. Sitten sen jälkeen täytyy ikäänkuin uudelleen tsempata itsensä käyntiin ja reenaamaan.

Voisit jonkun verran saada uutta tavoitetta siitä, että kiristäisit hiljalleen sun kilsavauhtia, nyt oot tainnu juosta jo pidempään aikaa samaa vauhtia. Siitä kai sitä vauhtikestävyyttäkin sit tulee pidemmillä matkoilla ainakin. Polarin tuijotusta vaan lenkeillä tiuhemmin niin saa varmaan helpommin pidettyä kiinni ajatellusta vauhdista. Amanda ei kyllä sun vauhtiuudistuksesta tykkää, ei ainakaan näillä keleillä. Mut jätä se kotiin ja nauti juoksusta ihan omassa parhaassa seurassa :)

Uskon, että uusi perheenjäsenkin sekoittaa hetkeksi ehkä noita reenikuvioita, mutta yritän parhaani mukaan helpottaa sun kotioloja niin, että pääset lenkeille normaalisti.

Tsemppiä juoksuun ja reenaamiseen.

Unknown kirjoitti...

Suosittelen kuntotestissä käymistä (juosten tehty testi). Siellä sinulle määritellään oman sykerajat ja saat ohjeet, millä vauhdilla erilaiset lenkit suositellaan juostavaksi.

Jos et halua mennä testiin, niin sitten annan ohjeen juosta lenkkejä mahdollisimman erilaisilla sykkeillä. Aina sieltä hiljaisen hiipimisen vauhdista puuskutukseen saakka. Nyt tosin kannattanee helmikuun loppuun saakka keskittyä ihan tuohon peruskestävyyteen, jota oletkin jo tovin ehtinyt juosta. Kerran viikkoon vauhtilenkki, jonka senkin voi juosta joko puuskuttamalla tai sitten vähän hitaammin, mutta kuitenkin reippaammin kuin ihan peruslenkit. Vauhtilenkkejäkin voi juosta tasaisella vauhdilla tai sitten vauhtileikittelynä. Vaihtelua saa myös etsimällä uusia lenkkireittejä. Aja vaikka bussilla paikkaan x ja juokse sieltä kotiin. Tai mene autolla jonnekin uudelle seudulle tekemään lenkkisi.

En tiedä kaipasitko ohjeita, mutta tässä näitä tuli. Vauhti kehittyy kuitenkin hitaasti, että malttia tässä tarvitaan. Itsekin tuskastun välillä tähän iänikuiseen 7,5 min kilsavauhtiin. Ihan kuin ois jäänyt levy päälle ja pyörisi yhä uudelleen samaa rataa...

J.Hernetkoski kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista, ohjeita otetaan kiitollisena vastaan, etenkin kun en tästä lajista mitään tiedä.

Kuntotesti on vuoden sisällä ohjelmassa, peekoota vedetään vielä jonkin aikaa ja uuden vuoden jälkeen aloittelen varsinaisen maratreenin. Uudet reittivalinnat tuovat vaihtelua, mutta nyt kun rospuuttoaika on käsillä, niin mieluiten juoksee tuttuja ja hyvässä kunnossa olevia polkuja pitkin. Keväämmällä, kun lumet (ai mitkä...?) on sulaneet, niin voisi tutustua uusiin polkuihin.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Tee vauhtikestävyystreeniä niin, että juokset n. 85-88% sykkeellä n. tunnin . (+verryttelyt). Itsellä ka 168-170 (maks 192). Tämä tuntuu melko kovalle, mutta ei tarvitse eikä saa ylenmäärin huohottaa, vaan samalla tuntuu rennolle. Minulla tämä vauhti oli juuri puolimaratonin ekan puolikkaan vauhtia. (Toisella puolikkaalla sitten kiristän sen minkä irtoaa.) Samalla se on mukava testauslenkki, että mitenkä pitkälle tunnissa pääsee!

Oikeesti en tiedä juoksemista juuri mitään, mutta ko. lenkkien avulla n. 52min kympin juoksijana pääsin puolikkaan aikaan 1:54 ja risat eli selvästi alle 2h!